Huuhaahuuhkajat

Viimekesäisen Suomi-Belgia-fudisottelun myötä kaupunkihuuhkajien tunteminen on muuttunut osaksi helsinkiläistä yleissivistystä. Ville Wallgrenin rumimpien patsaiden tunnistaminen tai Sipoon kirkon sijainnin tietäminen on turhuuksien turhuus, kärpästen surinaa korvissa ja so last season, kun puhutaan 2000-luvun kaupunkituntemuksesta. Bubi-huuhkaja ei ole patsas vaan lihaa ja verta, eksoottista boreaalista luontoa Suomen ainoan urbaanin metropolin öisessä sykkeessä.

Cityhuuhkajista ei olisi voinut tulla vastaavalla tavalla coolia ilmiötä viittätoista vuotta aiemmin. Viimeisen vuosikymmenen aikana Helsinkiin on kasvanut ja kotiutunut suuri määrä asukkeja, joiden piipahdukset Kehä III:n ulkopuolella ovat vain satunnaisia mummontapaamisvisiittejä perintöä odotellessa ja ohimeneviä kaljanhuuruisia juhannuskeikkoja. Jo Esplanadin puisto edustaa tälle ihmisryhmälle villiä luontoa. Pitääkö sitten vielä ihmetellä, että Stadikalle asettunutta huuhkajaa pidetään yhtä eksoottisena ja ihmeellisenä kuin mustaa miestä Pietari Suuren hovissa 1700-luvun alussa.

Niinpä Armon Vuonna 2008 Nicomarcus Toropainen kuvaa huuhkajaa kännykkäkamerallaan ja laittaa kuvat näkyville omaan galleriaansa, kun herran kainuulainen Jahvetti-isoisä viritteli vain viisi vuosikymmentä aiemmin jalkarautoja Hyypiänvuoren lumisille rinteille pöllön pään menoksi. Cityhuuhkajan herättämä valtaisa kiinnostus on merkki pahanlaatuisesta urbanisaatiosta ja kontaktipinnan menettämisestä luontoon, osa samaa uhkaavan luonnon kertomusta kuin Kaivopuiston loppukesäisin valtaavat tappajavalkoposkihanhet ja Kaisaniemen puistossa möyrivät salmonellakanit.

Lööppihuuhkajat ovat toistaiseksi keränneet pelkkiä pluspisteitä. Puntit voivat kääntyä milloin tahansa nurin, sillä pohjimmiltaan Euroopan suurin pöllö on armoton peto, jolle töölöläistädin puudeli edustaa juuri sopivan kokoista nokkapalaa. Pesimäaikana huuhkajan pesä kannattaa kiertää kaukaa. Huuhkajiin hurahtanut ornitologi Raimo Seppälä on verrannut poikasiaan puolustavaa huuhkajaa kerrostalon katolta ohikulkijan päähän tiputettavaan jauhosäkkiin, johon varmuuden vuoksi on teipattu vielä aimo annos joka suuntaan sojottavia kolmen tuuman nauloja. Kunhan Sörkan bubopari saa pari söpön pörröistä poikasta, niin eiköhän Uutislehti 100:n tekstiviestipalsta täyty parissa päivässä pöllönteilausviesteistä.